Hopeakuusi

Hopeakuusi – Picea pungens ’Glauca’ Runsaasti valoa kaipaava okakuusen lajike, jota suositaan pihoilla ja puistoissa vaaleansinisten neulasten ja säännöllisen oksarakenteen ansiosta. Oksat kasvavat rungosta lähes vaakasuoraan ja oksakerrokset erottuvat selvästi. Hopeakuusi ’Glauca’ menestyy...

Kartiovalkokuusi

Kartiovalkokuusi – Picea glauca ’Conica’ (sockertoppsgran) Myös sokeritoppakuuseksi kutsuttu, erittäin tiheä- ja hidaskasvuinen valkokuusen kääpiömuoto. ’Conica’ on hyvin yleinen Etelä-Suomen pihoissa, vaikka se kärsii usein kevätahavasta etenkin aurinkoisilla paikoilla. Vanhatkin kasvit...

Kääpiömustakuusi

Kääpiömustakuusi on kestävä ja hidaskasvuinen. Kääpiömustakuusi – Picea mariana ’Nana’ (dvärgsvartgran) Kääpiömustakuusi kasvaa vuodessa vain pari senttiä eri suuntiin. Nana-lajike saattaa menestyä yhtä pohjoisessa kuin tavallinen puumainen mustakuusi, joka kasvaa jopa ikiroudan...

Kääpiöserbiankuusi

Kääpiöserbiankuusi on yksi varmimmista pienistä havupuista. Kääpiöserbiankuusi – Picea omorika ’Nana’ (liten serbgran) Tämän serbiankuusen viljelymuoto on hyvin hidaskasvuinen ja tiheäoksainen. Vuosikasvua kertyy vain 2–4 cm, ja ’Nanasta’ tulee miltei yhtä leveä kuin korkea....

Metsäkuusi

Metsäkuusi – Picea abies (gran) Luonnonvaraisesta metsäkuusesta istutetaan tiheitä havuaitoja pihapiirin suojaksi. Metsäkuusi kasvaa lähes kaikkialla maassamme tunturien lakia lukuun ottamatta. Kuusi hyödyntää auringon energian kaikista metsäpuistamme tehokkaimmin ja se kestää erinomaisesti...

Mustakuusi

Pienehkö mustakuusi menestyy Lapissakin. Mustakuusi – Picea mariana (svartgran) Mustakuusen käyttöarvo perustuu pienehköön kokoon, sinertäviin neulasiin, nopeaan kasvuun ja kestävyyteen koko Suomessa. Vaikka siitä tulee pohjoisella puurajalla usein pensasmainen, se voi kasvaa ikiroudan päällä...

Pallohopeakuusi

Muodoltaan naurismainen pallohopeakuusi. Pallohopeakuusi – Picea pungens ’Glauca Globosa’ (”klotblågran”) Okakuusen kääpiömäinen lajike ’Glauca Globosa’ on hyvin hidaskasvuinen havupensas. Kasvupaikan tulee olla aurinkoinen, jotta pensas pysyy vaaleansinertävänä ja tiheänä. Okakuuset...

Pallokuusi

’Ohlendorffii’-pallokuusen taimi. Pallokuusi – Picea abies f. globosa (bollgran) Luonnonvaraisen metsäkuusemme pieniä, hyvin tiheitä ja pallomaisiksi kehittyviä muotoja kutsutaan pallokuusiksi. Pensasmaiset kuuset kasvavat selvästi hitaammin kuin yksirunkoiset, puumaiset muodot. Lisäksi...

Pesäkuusi

Pesäkuusi – Picea abies ’Nidiformis’ (fågelbogran) Luonnonvaraisen metsäkuusemme matala, linnunpesää muistuttava viljelymuoto. Pensasmaiset kuuset kasvavat selvästi hitaammin kuin yksirunkoiset, puumaiset muodot. Lisäksi pikkuisten kuusilajikkeiden neulaset ja vuosikasvaimet ovat erittäin...

Serbiankuusi

Serbiankuusi on taajamien yleisin istutettu havupuu. Serbiankuusi – Picea omorika (serbgran) Pylväsmäisen kapealatvainen serbiankuusi on yksi Keski- ja Pohjois-Euroopan yleisimmistä kotipihojen ja puistojen koristepuista. Sitä istutetaan paljon myös tiealueille, sillä se kestää hyvin...

Siilikuusi

Siilikuusi on kasvumuodostaan tiivis ja pyöreä. Siilikuusi – Picea abies ’Echiniformis’ (igelkottsgran) Siilikuusi on luonnonvaraisen metsäkuusemme viljelymuoto. Se muistuttaa kerälle vetäytynyttä siiliä. Verkkaisesti kasvavasta pensaasta tulee noin puoli metriä korkea. Pensasmaiset kuuset...

Surukuusi

Korkea mutta kynttilämäisen kapea surukuusi. Surukuusi – Picea abies f. pendula (hänggran) Erittäin kapealatvainen metsäkuusen muunnos, joka menestyy ainakin Oulun korkeudella saakka. Suomen luonnosta on tavattu noin 30-metrisiä surukuusia, mutta surukuusesta tulee tyypillisesti noin 20 metriä....