Imikät
Valkotäpläimikkä 'Mrs Moon'. © Kuva Ella Räty Imikät – Pulmonaria (lungört) Hillitysti leviävät imikät ovat luontaisesti lehtometsien aluskasveja, jotka viihtyvät hikevässä, runsashumuksisessa maassa. Auringon helotuksessa pehmeä lehdistö ruskettuu ja kärsii härmästä. Varhain...
Isotöyhtöangervo
Isotöyhtöangervo viihtyy siimeksessä. © Kuva Ella Räty Isotöyhtöangervo – Aruncus dioicus (plymspirea) Erittäin kestävä ja pitkäikäinen isotöyhtöangervo viihtyy hikevässä, noin 50 cm syvässä mullassa ja jopa savimaassa. Se puhkeaa kukkaan juhannuksen tienoilla. Suuret, kartiomaiset...
Jaloangervot
Japaninjaloangervo 'Montgomery' on yksi vahvimmista punakukkaisista lajikkeista. © Kuva Ella Räty Jaloangervot ovat kestäviä ryhmäperennoja, jotka suosivat puolivarjoisia, runsasmultaisia paikkoja. Ne ovatkin kotoisin Itä-Aasian ja itäisen Pohjois-Amerikan valoisista metsistä ja...
Kotkansiipi
Kotkansiipi kasvaa luonnossamme kosteikoissa, mutta se viihtyy myös tavallisessa puutarhamaassa. © Kuva Jyri Uimonen Kotkansiipi – Matteuccia struthiopteris (strutbräken) Meillä luonnonvarainen kotkansiipi on yleisin puutarhoihin istutettava saniainen. Se ei kuki, vaan koristearvo perustuu n...
Kuunliljat
Kuunlilja 'Francee'. © Kuva Anja Weckman Kuunliljat – Hosta (funkia) Upeasta lehdistöstään tunnetut kuunliljat voivat parhaiten puolivarjossa ja varjossa, missä niiden lehdistö pysyy terveimpänä. Myöhään keväällä maasta nousevat lehdet muodostavat pyöreitä mättäitä, joita...
Lehtoängelmä
Lehtoängelmä – Thalictrum aquilegiifolium (aklejruta) Luonnonvaraiset lehtoängelmäkasvustot on rauhoitettu Suomessa. Laji kasvaa luonnostaan lehtometsissä ja puutarhassa se sopii varjoisille paikoille yksittäin tai perennaryhmä taustalle tai keskelle. Myös keltaängelmä (Thalictrum...
Nauhukset
Valtikkanauhus. © Kuva Ella Räty Nauhukset – Ligularia (stånds) Isokokoiset ja leveälehtiset nauhukset peittävät nopeasti kasvupaikkansa. Niitä ei tarvitse tukea eikä juuri koskaan jakaa, ja ne ovat kestäviä Lappia myöten. Aikaisia ja myöhäisiä lajikkeita yhdistelemällä...
Peittolehti (taponlehti)
Lehtotaponlehti eli peittolehti. © Kuva Jyri Uimonen Peittolehti – Asarum europaeum (hasselört) Peittolehti eli taponlehti on kasvupaikan olosuhteista riippuen osittain tai täysin ainavihanta. Se sietää savista maata ja kuivuutta kesällä, muttei kevättalven viimaa, jolle se altistuu lumettomilla...
Pikkutalvio
Läpi vuoden vihreä pikkutalvio. © Kuva Ella Räty Pikkutalvio – Vinca minor (vintergröna) Ainavihanta maanpeitevarpu. Lumettomilla paikoilla lehdistö saattaa ruskettua kevättalven viimassa ellei kasvustoa suojata vaikkapa havuilla. Pikkutalvio suosii kalkittua maata. Kukinta kestää varjossa...
Rönsytiarella
Rönsytiarella – Tiarella cordifolia (spetsmössa) Kevätkesällä kukkivat tiarellat ovat helppohoitoisia ja kestäviä maanpeiteperennoja ja lehtipuiden aluskasveja. Kuten useimmilla perenoilla, maan tulee olla läpäisevää, jotta vesi ei seiso kauan paikallaan ja tukahduta juuria. Tiarellan lehdet...
Valeangervot
Sormivaleangervo. © Kuva Anja Weckman Valeangervot – Rodgersia (rodgersia) Komealehtiset valeangervot sopivat suuriin varjokasviryhmiin. Pienellä pihalla jo yksi taimi muodostaa näyttävän kasvuston. Koristearvo perustuu lehtiin, mutta kellanvalkoiset keskikesällä avautuvat kukatkin ovat...
Varjohiipat
Alppivarjohiippa. © Kuva Ella Räty Varjohiipat – Epimedium (sockblomma) Varhain keväällä kukkivat varjohiipat ihastuttavat lehdistöllään, jonka sävy muuttuu vuodeaikojen mukaan. Lumen suojassa lehdistö saattaa säilyä seuraavaan kevääseen. varjohiipat ovat luonnostaan lehtometsän...
Varjoyrtti
Varjoyrtti. © Kuva Ella Räty Varjoyrtti – Pachysandra terminalis (skugg-gröna) Ainavihanta varjoisten ja puolivarjoisten paikkojen peittokasvi. Happamassa maassa viihtyvä varjoyrtti soveltuu alppiruusujen ja hortensioiden aluskasviksi, sillä niillä on samanlainen kasvupaikkavaatimus. Varjoyrtin...
