Jalopähkinät

Jalopähkinät

Juglans

Jalopähkinät – Juglans (valnöt)

Eksoottisen näköiset jalopähkinät sopivat Etelä-Suomen isoille pihoille, sillä latvus on hyvin leveä. Jalopähkinät tulisi istuttaa suojaiselle paikalle, jotta jopa puoli metriä pitkät lehtiruodit eivät murru tuulessa. Isot hedelmät maistuvat oraville ja linnuille. Japaninjalopähkinöitä (Juglans ailanthifolia) tavataan Pohjois-Karjalassa asti. Keväthalloille arka mantšurianjalopähkinä (J. mandschurica) menestyy suotuisilla paikoilla Etelä-Suomessa.

Korkeus: 6–10 metriä.
Kasvutapa: Paksut, harvat oksat kasvavat lähes vaakasuoraan, joten latvus on erittäin leveä.
Lehdistö: Päätöparinen lehdistö puhkeaa myöhään keväällä. Ruskaväri keltainen.
Kukinta: Keväällä ennen lehtien avautumista. Hedekukinnot ovat riippuvia vihreitä norkkoja, emikukinnot ovat hyvin pieniä röyhyjä.
Kasvupaikka: Aurinkoinen, tuulensuojainen; kasvualusta tuore, runsasravinteinen.
Vyöhykkeet: I–III(IV).
Taimiväli: 5–7 metriä.
Leikkaus: Runkoa ei saisi kolhia eikä oksia leikata tarpeettomasti, sillä puuaines lahoaa herkästi. Jalopähkinöistä poistetaan yleensä vain kuivia oksia, ja se tehdään elokuussa runsaan keväisen mahlavuodon takia.