Kartiomarjakuusi

Kartiomarjakuusi

kartiomarjakuusi

Kartiomarjakuuset viihtyvät varjossa.

Kartiomarjakuusi – Taxus x media (hybrididegran)

Kartiomarjakuuset ovat japanin- ja euroopanmarjakuusen risteymiä. Lajikkeet ovat monimuotoisia ja talvehtivat pääsääntöisesti koko Etelä-Suomessa. Mereisen ilmaston harvoissa kuusimetsissä kasvavat marjakuuset kehittyvät Suomessa monirunkoisiksi pensaiksi. Ne sopivat pensasaitoihin, sillä ne sietävät voimakasta leikkausta. Ne viihtyvät synkässäkin varjossa – sen sijaan taimet ruskettuvat herkästi auringossa ja viimassa. Marjakuusilla ei ole Suomessa kasvintuhoojia hirviä ja peuroja lukuun ottamatta.

Leveän pyöreähköt lajikkeet: Noin 2 metriä korkeita ja yli 3 metriä leveitä, mn. ’Brownii’, ’Densiformis’, ’Farmen’, ’Green Mountain’ ja ’Thayerae’.
Suppilomaiset lajikkeet: Ylöspäin leveneviä, noin 3-metrisiä pensaita, kuten ’Hatfieldii’ ja ’Hicksii’.
Pylväsmäiset lajikkeet: Kuten ’Hillii’ ja ’Strait Hedge’ sopivat erinomaisesti leikattaviin ja vapaasti kasvaviin pensasaitoihin.
Neulaset: Tummanvihreät, litteät, myrkylliset. Neulasia täytyisi kuitenkin syödä 50–100 g, jotta annos olisi hengenvaarallinen. Myrkytykset ovatkin erittäin harvinaisia.
Marjakävyt: Punaiset marjakävyt kehittyvät vain emikasveihin, kun hedekasvi pölyttää emikasvin. Siemenet sisältävät myrkyllistä taksiinia, mutta punainen siemenvaippa on vaaraton. Myrkytykset ovat erittäin harvinaisia!
Kasvupaikka: Puolivarjo–varjo; kasvualusta tuore, runsasravinteinen ja kalkittu.
Vyöhykkeet: I–III.

© Kuva Ella Räty

Etsi lähin jälleenmyyjä