Syyskuun nimikkokasveiksi on valittu metsäkuusi ja isomaksaruoho. Kuusi on meille tuttu peruspuuna, mutta siitä löytyy runsaasti pieneenkin pihaan sopivia erikoismuotoja. Isomaksaruoho on varma syksyn kukkija. Taimistoviljelijät ry nimeää kuukauden kasvit.
Metsäkuusi kasvaa koko maassa korkeimpia tunturihuippuja lukuun ottamatta. Se viihtyy parhaiten ravinteikkailla ja rehevillä mailla. Lisäksi se viihtyy hyvin varjoisillakin paikoilla Tämä on syytä ottaa huomioon istutettaessa kuusi pihapuuksi. Tavallista metsäkuusta käytetään yleisesti leikattavana aitana. Siitä saa helposti ympäristöön sopivan ikivihreän ja tiiviin aidan. Kuusiaitojen suosio on viime vuosina lisääntynyt selvästi. Kuusiaita sopii erinomaisesti istutettavaksi nyt syksyllä. Näin se aloittaa kasvunsa luonnon rytmissä ensi keväänä.
Kotoisesta kuusestamme löytyy monia erikoismuotoja. Niistä osa on otettu viljelyyn. Erikoismuodoista tunnetuimpia ovat erittäin riippuvaoksaiset surukuuset ja alkukesästä erikoista väriä näyttävät kulta- ja purppurakuuset. Nämä kuusen erikoismuodot kasvavat lähes yhtä pitkiksi kuin metsäkuusi.

Siilikuusi ’Echiniformis’ jää pieneksi pallomaiseksi pensaaksi ja sopii esimerkiksi kalliopuutarhan tehokasviksi tai tuomaan perennaryhmiin vihreyttä keväisin ja syksyisin.
Nykyisin pihat ovat varsin pieniä erityisesti kaupunkialueilla. Niihin sopii kuusiaidan lisäksi kuusen luontaisesti kääpiökasvuiset muodot. Pallokuusen lajikkeet ’Globosa’, Ohlendorffii’ ja ’Mörkö’ kasvavat erittäin hitaasti ja niiden neulaset jäävät lyhyiksi. Vanhoina ne yltävät 2-3 metrin korkeuteen. Jos haluaa vielä pienemmän kuusen, silloin pihaan istutetaan siilikuusi,’Echiniformis’, sillä se jää alle metrin korkuiseksi. Muita kuusen pienikasvuisia muotoja ovat pesäkuusi ’Nidiformis’, jolla on leveän pallomainen kasvutapa. Pöytäkuusi ’Tabulaeformis’ tunnetaan yleisesti tapionpöytänä. Se on pöytämäinen päältä tasainen litteänpyöreä matala pensas. Pienikasvuisista kuusista suuri osa on eteläistä alkuperää, ja niitä voidaan suositella IV-vyöhykkeelle asti. Sen sijaan pohjoista alkuperää olevat kotoiset erikoismuotomme menestyvät lähes yhtä hyvin kuin luontainen metsäkuusi.

Komeamaksaruohon Herbstfreude-lajikkeen kukat muuttuvat syksyn mittaan tummanpunaisiksi. Se kestää pientä pakkastakin.
Korkeat maksaruohot ovat syksyllä kukkivia paahteisilla paikoilla viihtyviä perennoja. Niiden pystyjen versojen päissä ovat hyvin leveät viuhkamaiset kukinnot. Isomaksaruohot vaativat 20-40 senttiä syvän ravinteikkaan mutta moitteettomasti läpäisevän kasvualustan. Silloin syysmärkyys ei vaivaa niitä.
Isomaksaruohon lajikkeista useimmat ovat risteymiä. Niiden kukintojen ja lehtien väri vaihtelee vaaleasta aivan tumman punaiseen. Osa lajikkeista ehtii kunnolla kukkia vain Etelä-Suomessa. Näistä suosituimpia ovat ’Herbstfreude’, ’Matrona’ ja Brilliant’. Pohjoisessa kannattaa valita esimerkiksi aikaisemmin kukkivat Carl- ja Irmeli –lajikkeet.
Isomaksaruohot ovat näyttäviä kasveja perennaistutuksissa varsinkin ryhminä. Jos syksy ei riitä niiden kukintaan, voidaan niiden loistoa jatkaa maljakossa, sillä ne ovat erinomaisia leikkokukkia.
Lisätietoja: Taimistoviljelijät ry, 040-827 4833, taimistoviljelijat@puutarhaliitto.fi
Aiemmat vuoden 2012 kuukauden kasvit löydät täältä
Kavitietoihin täältä