Maksaruohot, mattomaiset

Maksaruohot, mattomaiset

Sedum kamtschaticum

Mattomaisesti leviävä kamtsatkanmaksaruoho.

Maksaruohot, mattomaiset – Sedum (fetblad)

Mattomaiset maksaruohot peittävät kuivia rinteitä, muurin päällisiä ja koloja sekä pensaiden kuivia alustoja. Ne viihtyvät hyvinkin ohuessa mullassa, sillä meheviin varsiin ja lehtiin varastoituu vettä. Maksaruohot ovat erinomaisia mesikasveja perhosille.
Ikivihreitä eli ainavihantia ovat meillä luonnonvaraiset kallio-, kelta-, särmä- ja valkomaksaruoho. Myös ei-luonnonvaraisten lyydian-, mongolian- ja kultamaksaruohon kasvusto säilyy yli talven. Sen sijaan keltakukkaiset kamtsatkan- ja kaukasianmaksaruoho sekä punakukkainen turkestaninmaksaruoho kasvattavat joka kevät uudet versot.

Korkeus: 5–20 cm.
Kasvutapa: Mattomaisia kasveja, joiden leviämisnopeus vaihtelee lajeittain.
Kukinta: Kesä–elokuu. Lajista riippuen keltaiset, liilanpunaiset tai valkoiset kukat.
Kasvupaikka: Aurinko, kuiva, vähäravinteinen, läpäisevä.
Taimiväli: Keskimäärin 30 cm.

Kamtsatkanmaksaruoho (Sedum kamtschaticum) kukkii jopa kesäkuun lopusta elokuuhun. Se leviää melko voimakkaasti. Pääskynmaksaruoho on sen vaaleankeltainen alalaji.

Sedum acre
Keltamaksaruoho. © Kuva Ella Räty

Keltamaksaruoho (Sedum acre) kukkii kesäkuun lopusta heinäkuuhun. Tämä erittäin kestävä ja ainavihanta laji kasvaa myös Suomen luonnossa.

 

 

 

Sedum spurium
Kaukasianmaksaruoho. © Kuva Ella Räty

Kaukasianmaksaruohon (Sedum spurium) joidenkin lajikkeiden versot ovat punaiset. Valkoisia, pinkkejä tai viininpunaisia kukkia avautuu heinäkuun alkupuolelta syyskuuhun.

 

 

 

Sedum ewersii
Turkestaninmaksaruoho. © Kuva Ella Räty

Turkestaninmaksaruoho (Sedum ewersii) etenee hillitysti. Heinäkuun lopussa alkava roosa kukinta voi jatkua aina lokakuuhun. Lehdet ovat sinivihreät ja lähes pyöreät.

Etsi lähin jälleenmyyjä