Metsämänty

Metsämänty

Metsämänty – Pinus sylvestris (tall)

Suomen yleisin puu metsämänty sopii hyvin useimmille tonteille, sillä latvus päästää lävitseen runsaasti valoa eikä varjosta pihaa liikaa. Metsämänty vaatii viihtyäkseen niin paljon valoa, että ylimpien oksien varjoon jäävät alaoksat kuolevat vähitellen paljastaen rungon. Punaruskea runko on kaunis sellaisenaan tai se voi toimia kukkivien köynnösten tukena. Edes voimakaskasvuiset kelas- ja piippuköynnös eivät haittaa männyn kasvua. Metsämänty menestyy karuilla hiekka- ja moreenimailla, missä se kasvattaa paalujuuren syvälle maahan. Niinpä mänty kestääkin hyvin tuulta. Suomen suurin mänty on lähes 40-metrinen, mutta laji tulee tyypillisesti 20-metriseksi ja ikää kertyy 250 vuotta. Mänty kukkii kesäkuussa.

Koko: 10–25 metriä korkea, latvus vanhana 5–10 metriä leveä.
Kasvutapa: Kartiomaisesta latvuksesta kehittyy leveän pallomainen, kun puun kärkikasvu loppuu.
Neulaset: Sinivihreät neulaset pysyvät oksilla Etelä-Suomessa noin 3 vuotta, Lapissa jopa 8 vuotta.
Kävyt: Emikukat kääntyvät kesällä alaspäin ja kasvavat 2. kesänä kävyiksi, jotka avautuvat vasta 3. keväänä ja varistavat siemenet tuulen vietäviksi.
Kasvupaikka: Aurinko; kasvualusta kuiva–tuore, vähäravinteinen ja hyvin vettä läpäisevä. Metsämänty viihtyy sekä happamassa että kalkitussa maassa.
Vyöhykkeet: I–VIII.

Etsi lähin jälleenmyyjä