Pensasmustikka

Pensasmustikka

Vaccinium Alvar FinE

Pensasmustikka – Vaccinium corymbosum, V. angustifolium ym. (amerikanskt blåbär)

Pensasmustikat ovat paitsi hyötykasveja myös koristepensaita. Niillä on valkoinen kukinta alkukesällä ja punainen syysväri. Elo–syyskuussa kypsyvä sato on helppo poimia: saat kertanykäisyllä kourallisen marjoja. Suppeahko juuristo kasvaa lähellä maanpintaa, joten se ei siedä pitkään kuivuutta. Suomessa talvenkestävimmiksi ovat osoittautuneet matalat ja puolikorkeat lajikkeet. Jopa 3–4 metriä korkeat lajikkeet paleltuvat I-vyöhykkeelläkin.

Käyttö: Marjat ovat paljon isommat ja makeammat kuin metsämustikalla eivätkä ne värjää suuta siniseksi. Marjat syödään yleensä tuoreeltaan, mutta ne käyvät myös pakastukseen, säilöntään ja leivontaan. Pakastetut marjat säilyttävät sulaessaan muotonsa.
Kukinta: Valkoiset kukat puhkeavat touko–kesäkuussa. Useimmat lajikkeet ovat itsepölytteisiä, mutta sadosta tulee suurempi, kun eri pensasmustikkalajikkeita istutetaan vuorotellen.
Kasvupaikka: Aurinkoinen ja tuulensuojainen; maa tasaisen hikevä, runsasravinteinen, läpäisevä ja kalkitsematon eli hapan (pH 4,5–5,5).
Taimiväli: 100 cm, pienillä varpumustikoilla 40 cm.

Varpumustikat ’Hele’ ja ’Tumma’
Matalat, 10–40 senttiä korkeat ”varpumustikat” ’Hele’ ja ’Tumma’ on jalostettu Suomessa. Niiden marjat ovat pienet, ’Helellä’ vahapinnan ansiosta siniset ja ’Tummalla’ lähes mustat. Molemmat kasvavat maanmyötäisesti ja kestävät talvet lumen suojassa Oulun korkeudella saakka vyöhykkeillä I–V.

’Aino’ ja ’Alvar’
Ensimmäiset suomalaiset marjanviljelyyn suositeltavat puolikorkeat pensasmustikat. Koska tauteja ja tuholaisia ei ole ilmennyt, ne soveltuvat erinomaisesti myös kotipuutarhaan. Ne ovat talvenkestäviä, satoisia, isomarjaisia ja maukkaita. Suuret marjatertut on nopea poimia. Ristipölytyksen vuoksi Aino- ja Alvar-lajikkeita kannattaa viljellä rinnakkain vyöhykkeillä I–IV(V).
’Aino’ on rehevä, runsasversoinen ja rotevahko pensas. Siitä tulee noin 80–90 cm korkea ja runsaan metrin leveä. Suuret marjatertut kypsyvät elokuun alusta lähtien 2–3 viikon aikana. Isot siniset marjat ovat makeita, mietoja ja aromikkaita. Ne sopivat erinomaisesti tuorekäyttöön ja pakastukseen.
’Alvar’ on myös reheväkasvuinen, runsasversoinen ja noin metrin korkuinen pensas. Isot tummansiniset marjat kypsyvät elokuun alusta lähtien 2–3 viikon aikana. Maku on makeahko ja mieto. Marjat soveltuvat erinomaisesti pakastukseen.

’Arne’
Suomalaisesta, noin 120 sentin korkuisesta pensaasta saadaan 2–4 litraa kirkkaansinisiä, isoja marjoja. Lajiketta voi kasvattaa Tampere–Mikkeli -linjan eteläpuolella vyöhykkeillä I–II(III).

North-lajikkeet
Keskikorkeat pohjoisamerikkalaiset North-lajikkeet menestyvät Kuopion korkeudella lumen suojassa. Sato kypsyy myöhemmin kuin suomalaisilla lajikkeilla.
’North Blue’ on 60–80 cm korkea. Se on itsepölytteinen, mutta toisen pölyttäjälajikkeen avulla saadaan noin 20 % isompi sato. Marjat ovat todella suuria, tummansinisiä ja hapahkoja, mutta maukkaita. ’Northblue’ on satoisampi ja isompimarjainen kuin ’Northcountry’. Vyöhykkeet I–III(IV).
’North Country’ on myös itsepölytteinen ja 60 cm korkea. Koska taivaansiniset marjat ovat pienemmät ja sato selvästi niukempi kuin ’North Bluella’, tämä lajike sopii parhaiten pölyttäjäksi. Lisäksi marjat kypsyvät aiemmin ja tasaisemmin kuin ’North Bluella’. Vyöhykkeet I–III(IV).
’Northland’ tulee noin 120 senttiä korkeaksi ja yhtä leveäksi. Korkeutensa vuoksi pensas ei ole kaikkein talvenkestävin – versot paleltuvat hangen yläpuolelta. Marjat ovat keskikokoisia ja hyvin makeita. Vyöhykkeet I–II(III).
’Northsky’ on matalin (30–45 cm) ja talvenkestävin amerikkalaisista lajikkeista. Lisäksi se on itsepölytteinen. Marjat ovat melko pienet, mutta taivaansiniset ja makeat. Vyöhykkeet I–V(VI).

’Patriot’
Korkeahko (100–120 cm) ja aikaisin kypsyvä pohjoisamerikkalainen pensasmustikka. Marjat ovat erittäin suuret, tummansiniset ja miellyttävän voimakasaromiset. Satoa saadaan 4,5–8 kg/pensas. Vyöhykkeet I–III.

Etsi lähin jälleenmyyjä