Surukuusi

Surukuusi

Picea abies pendula

Korkea mutta kynttilämäisen kapea surukuusi. © Kuva Anaj Weckman

Surukuusi – Picea abies f. pendula (hänggran)

Erittäin kapealatvainen metsäkuusen muunnos, joka menestyy ainakin Oulun korkeudella saakka. Suomen luonnosta on tavattu noin 30-metrisiä surukuusia, mutta surukuusesta tulee tyypillisesti noin 20 metriä. Lajike näyttää luontevimmalta muutaman puun ryhmässä, jolloin taimet voi istuttaa parin metrin välein. Tavallisen metsäkuusen tavoin surukuusikin viihtyy jopa synkässä varjossa. Taimet ovat avoimilla kasvupaikoilla hallanarkoja ja kasvavat aluksi melko hitaasti, mutta kasvu jatkuu myöhäiseen ikään. Kuuset ovat arkoja tulipalolle, myrskytuulelle ja maan täytölle ohutkuorisen karkean rungon ja matalan juuriston takia.

Koko: 10–20 metriä korkea, 2–3 metriä leveä.
Kasvutapa: Hyvin kapealatvainen ja riippaoksainen havupuu. Oksat riippuvat lähes kohtisuoraan alaspäin.
Neulaset: Vihreät ja kooltaan kuten metsäkuusella.
Kävyt: Samanlaiset kuin metsäkuusella.
Kasvupaikka: Aurinko–varjo; kasvualusta tuore, keskiravinteinen sekä hapan tai runsaasti kalkittu.
Vyöhykkeet: I–V.