Vuorimänty

Vuorimänty

Pinus mugo

Typistämällä vuosikasvaimia vuorimänty pysyy tiheänä pensaana.

Vuorimänty – Pinus mugo (bergtall)

Paahdetta sietävä vuorimänty on yleinen koriste- ja suojapensas asuinalueilla, teiden pientareilla ja hiekkaisilla rinteillä. Se saattaa tulla vinorunkoiseksi puuksi, mutta kasvua voi rajoittaa ja tuuheuttaa katkomalla puutumattomia vuosikasvaimia juhannuksen tienoilla. Siten laji kehittyy kolmisen metriä korkeaksi ja vähintään yhtä leveäksi lukuun ottamatta Columnaris-lajiketta, joka on leveän kartiomainen ja pystyoksainen. Vuorimänty on valopuu, mutta se sietää enemmän varjoa kuin metsämänty – kasvaahan se kotiseudullaan Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoissa paitsi aukeilla kalliorinteillä, karuilla soilla ja hiekkakankailla, myös tuoreissa metsissä. Neulaset säilyvät oksilla 5–8 vuotta, mikä tekee vuorimännystä tiheän. Tummanharmaa tai mustanruskea runko muistuttaa metsäkuusta.

Koko: 1–3 metriä korkea, 2–4 metriä leveä.
Kasvutapa: Isohko ja leveä havupensas. Vuosiversoja typistämällä vuorimännystä tulee tiheä ja se jää matalaksi.
Neulaset: Tummanvihreät, 3–8 cm pitkät neulaset kiinnittyvät oksiin pareittain.
Kävyt: Pienehköt, 2–7 cm pitkät kävyt sijaitsevat usein 4–5 kävyn ryhmissä.
Kasvupaikka: Aurinko; kasvualusta kuiva–tuore, vähäravinteinen ja hyvin vettä läpäisevä. Maa saa olla yhtä hyvin hapanta kuin runsaasti kalkittua.
Vyöhykkeet: I–VIII.

Etsi lähin jälleenmyyjä